×
HelsinkiMissio käyttää evästeitä varmistaakseen mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön. Lue lisää ›
Hyväksy
HelsinkiMissio-blogi

Yhdeksän vinkkiä yksinäisyyden kohtaamiseen

Tuuli Albekoglu
21.04.2021

Toisen ihmisen kohtaaminen myötätunnolla vaatii rohkeutta. Se voi viedä vaikeidenkin tunteiden äärelle. Joskus voi tuntua helpommalta etsiä ratkaisuja kuin todella kuunnella: ”Mikset aloita uutta harrastusta? Sieltä saisit varmasti uusia ystäviä!” Tarkoitamme neuvoillamme hyvää, mutta samalla saatamme syventää yksinäisyyden kokemusta entisestään. Kuinka siis kuunnella, tulla rinnalle yksinäisyyden keskelle?

Pitkään yksinäisyyttä kokeneella saattaa olla vain muutama läheinen keskustelukaveri, jos yhtäkään. On suuri luottamuksen osoitus, kun yksinäisyyden keskeltä uskaltaa kurkottaa kohti toista ihmistä ja puhua pahasta olostaan – luottaa toiseen niin paljon, että tekee itsestään näkyvän ja haavoittuvan.

Puhuja tarvitsee hyvän kuuntelijan

Kuunteleminen, siinä missä puhuminenkin, on kultainen taito, jota voi harjoitella. Jollekulle voi viedä vuosia ennen kuin saa läheisensä avautumaan. Toiselle taas läheisen ihmisen avautuminen voi tulla täytenä yllätyksenä, eikä tilanteeseen ehkä osaakaan suhtautua haluamallaan tavalla.

Yhteiskuntana rohkaisemme ihmisiä puhumaan ongelmistaan avoimemmin, mutta unohdamme, että puhuja tarvitsee myös hyvän kuuntelijan. Elämme maailmassa, jossa pyörät pyörivät ja pysähtyä ei saa. Tällaisessa ilmapiirissä voi tuntua helpommalta etsiä ratkaisuja, osoittaa missä meni pieleen ja opastaa, mihin suuntaan kannattaisi seuraavaksi suunnata. Usein kaipaamme kuitenkin kipeästi sitä, että joku vain pysähtyisi kanssamme vaikeiden asioiden äärelle ja todella kuuntelisi. Yksinäisyyden keskeltä voi olla erityisen vaikeaa ponnistaa ulos, kun jokaista sosiaalista tilannetta värittää kokemus ulkopuolisuudesta ja erilaisuudesta. Kun toiseen tukeudutaan, on kaikkea muuta ehkä jo kokeiltu.

Tehdään toisemme näkyviksi

Koemme kaikki joskus yksinäisyyttä, olipa se aktiivisen sosiaalisen elämän keskellä tai tyhjän kodin ja hiiskumattoman puhelimen hiljaisuudessa. Yksinäisyys pelottaa, ja juuri siksi sille saattaa huomaamattaan kääntää selkänsä, vaikka toista haluaisikin tukea.

Olitpa vanhempi, tukihenkilö, ystävä tai naapuri, tässä sinulle neuvoja läheisen tukemiseen yksinäisyyden keskellä.

  1. Jos olet huolissasi toisen yksinäisyydestä, voit kysellä kuulumisia rauhallisessa ja tarpeeksi yksityisessä paikassa. ”Olen huomannut, että… ja halusin tarkistaa, onko kaikki hyvin.”
  2. Anna tilaa ja aikaa. Tuen tarjoaminen voi yllättää puhujan ja siihen tarttuminen voi viedä aikaa. Älä loukkaannu, jos toinen ei ole valmis puhumaan. Tee selväksi, että olet avoin keskustelulle jatkossakin.
  3. Pidä huoli, että sinulla on aikaa ja jaksamista kuunnella. Jos hetki on huono, on usein parempi sopia yhdessä uusi aika kuin koettaa kuunnella kiireessä tai väsyneenä.
  4. Kuuntele ensin ja vältä keskeyttämistä. Jos sinulla on antaa neuvoja tai suosituksia, tee se vasta kuunneltuasi. Voit myös kysyä, millaista tukea puhuja toivoo: ”Kaipaatko ratkaisuja vai kuuntelua? Kumpi vain on ok.”
  5. Salli tunteet. Vaikka toinen kokee tilanteen eri tavalla kuin sinä itse, muista, ettei ole vääriä tunteita. Pohdi, miltä tunteen kokeminen tuntuu, oli sille mielestäsi syytä tai ei.
  6. Muistathan, että yleensä toinen puhuu sinulle tunteistaan, koska kokee voivansa tukeutua sinuun, ei syyllistääkseen sinua. Et voi myöskään ”korjata” toisen yksinäisyyttä.
  7. Kysy lisää. Näin viestit, että haluat ymmärtää puhujaa. Voit myös tehdä selväksi, ettei kysymyksiin ole pakko vastata: ”Ymmärrän jos et halua puhua tästä, mutta mietin…”
  8. Jaa oma kokemuksesi, jos se tuntuu sopivalta ja kuunneltuasi ensin. Joskus oman kokemuksen jakamisesta voi olla apua. Pidä kuitenkin huoli, ettei se vie tilanteessa kaikkea huomiota.
  9. Voit auttaa läheistäsi ammattiavun piiriin, jos läheisesi ilmaisee siihen halukkuutta. Tee kuitenkin selväksi, että hän voi edelleen puhua myös sinulle.

Meistä jokainen voi vähentää yksinäisyyttä olemalla toisillemme läsnä ja tekemällä toisemme näkyviksi. Pelkästään toisen ihmisen katse ja hymy voivat tuntua pysäyttäviltä. Ja kun toinen ihminen todella, aidosti kuuntelee, voi se olla elämää järisyttävää.

 

Kaipaatko sinä tai läheisesi apua yksinäisyyteen? Tarjoamme maksutonta apua, ota yhteyttä: helsinkimissio.fi/yksinaisyys

Tuuli Albekoglu

yksinäisyystyön asiantuntija

HelsinkiMissio-blogi – Kaikki kirjoitukset

22.04.2020 –
Tuuli Albekoglu

Sosiaalinen eristäytyminen koettelee meistä useimpia, mutta eroaako poikkeustilan aiheuttama yksinäisyyden kokemus jo pidempään jatkuneesta yksinäisyydestä? Kun poikkeustila päättyy, päättyykö yksinäisyys?

18.03.2020 –
Tiina Widman

Meidän kaikkien elämässä on tapahtunut maaliskuun aikana asioita, jotka jäävät historiankirjoihin.

Koronavirusepidemian tuomat muutokset ja ohjeistukset koskevat jossain määrin meitä kaikkia. Myös työelämää on nyt opeteltava uudella tavalla.

20.02.2020 –
Tuula Colliander

Uuden vuoden jo kiiriessä kohti kevättä on ollut hyvä pysähtyä lukemaan viime vuodelta kerättyä tietoa toiminnastamme. Kuinka paljon hyvää ja tärkeää olemmekaan saaneet yhdessä aikaan!

14.02.2020 –
Jenny Julkunen

Ystävänpäivä lähestyy vaaleanpunaisena, sydämenmuotoisena. Suklaarasiat kauppojen hyllyillä ovat pukeutuneet I Love you -kuoreensa, nallet ja muut söpöt jutut halaavat toisiaan tiukasti laareissaan ja ruusut huikkailevat punaisina, ”muistathan välittää rakkaimmistasi”.

21.01.2020 –
Sophie Holm

Mikä motivoi ihmisiä vapaaehtoistoiminnan pariin? Suomessa tunnetaan vapaaehtoisten motivaattoreita huonosti, mutta niitä olisi syytä selvittää. Tieto hyödyttäisi sekä kansalaistoiminnan ammattilaisia että vapaaehtoisia.

19.12.2019 –
Tuula Colliander

HelsinkiMissiolla on meille kaikille jouluhaaste: ole rohkea ja huomioi yksinäinen ihminen lähelläsi. Haasteella haluamme herättää miettimään suhtautumistamme muihin ihmisiin: Huomaanko vai ohitanko tuntemattoman? Olenko ystävällinen vai välinpitämätön toista kohtaan?

20.11.2019 –
Katriina Kallio

Kaupunkikävely merenrannassa, elokuvailta herkkuineen, tutustuminen läheiseen kuntosaliin. Mahdollisuus kertoa, jos jokin pelottaa, mietityttää tai ahdistaa. Varmuus siitä, että tulee kuulluksi ja nähdyksi. Tätä kaikkea tukihenkilötoimintamme tarjoaa nuorelle.

17.10.2019 –
Maria Lähteenmäki

Yhteiskunnassamme on vahva yksin pärjäämisen eetos, jossa ihmiset jaetaan sankareihin tai luusereihin. Tämä pärjäämisen ihannointi saa voimansa myytistä, jossa sankari pärjää aina loistokkaasti yksin. Yksinäinen sen sijaan on epäonnistuja, elämästä ja ihmisistä syrjäytynyt tai syrjäytetty.

20.09.2019 –
Jenny Julkunen

Suomalaisen sisun ytimestä kuuluu usein tiukka tuhahdus: Kaikki tässä pitää itse hoitaa. Joskus sisun ilmentymäksi muodostuu kiivaan katkera kommentti ei kukaan minuakaan ole auttanut tai ahdasmielinen arvio siitä kuinka avutonta porukkaa, kun ei yksin pärjää

20.09.2019 –
Tuula Colliander

Voittoa tavoittelemattomien järjestöjen yhteistyö voittoa tavoittelevien yritysten kanssa herättää kysymyksiä.

16.08.2019 –
Kaisa Tuuteri

Lapsiperheen arki tuntuu välillä räpiköinniltä kiireen ja vaatimusten ristiaallokossa. Miten tästä elämänvaiheesta ehtisi nauttiakin? Perhetoiminnan vapaaehtoisen tehtävä on auttaa pysähtymään. 

16.08.2019 –
Ursula Hallas

"Yksinäisyys vanhuudessa voi toisinaan tarkoittaa rauhaa, lepoa ja vapautta valita oman mielensä mukaan. Se voi myös olla ahdistavaa ja masentavaa kaipuuta toisen ihmisen seuraan, tyydyttävän vuorovaikutuksen puutetta tai heikkoa itsetuntemusta." – Kotiliesi

17.06.2019 –
Kaisa Tanskanen

Avun pyytäminen voi hävettää, jopa pelottaa nuorta. Siksi yksikin kokemus torjutuksi tulemisesta
voi olla kohtalokas. On mahdotonta tietää, kuinka moni nuori on lannistunut apua hakiessaan ja
jatkaa yksin selviytymistä.

26.04.2019 –
Tuula Colliander

Se on suuri lupaus, joka velvoittaa. Ajattelen, että voimmeko sen ääneen lausua. Onko meistä lunastamaan sitä?

25.04.2019 –
Heidi Rouhiainen

Keskuudessamme elää näkymätön joukko ”salaa syrjäytyneitä” nuoria aikuisia, joiden mieli ei kestä kilpailuyhteiskunnan paineita. He pärjäävät ulkoisesti, mutta ovat henkisesti aivan lopussa.

21.03.2019 –
Emma Lindegren

Tulinko oikeaan paikkaan? Onko kriisini tarpeeksi iso? Entä jos vien jonkun toisen apua kipeämmin tarvitsevan paikan? Pitäisikö olla masentuneempi? Voinko tulla, vaikka jaksan yhä sinnitellä töissä?

13.02.2019 –
Maria Rakkolainen

Työ yksinäisyyden vähentämisen Näkemys-ohjelman parissa on ravistellut sellaisia itsestäänselvinä pidettyjä käsitteitä kuin ystävällisyys ja ystävyys. Miten oikein voisi ystävystyä? Miten ystävyys alkaa?

17.01.2019 –
Heidi Rouhiainen

Täydellisyyden tavoittelu on ansa, johon yhä useammat nuoret aikuiset lankeavat. Milloin itsensä kehittäminen muuttuu pakkomielteiseksi suorittamiseksi?

19.12.2018 –
Tuula Colliander

Jokainen meistä on joskus kokenut olonsa yksinäiseksi, jopa toivonut saavansa olla hetken yksin. Hetkittäinen, vapaaehtoinen yksinolo antaa mahdollisuuden omien ajatusten ja tunteiden käsittelyyn.

14.12.2018 –
Jenny Julkunen

Yksinäisyys on viime aikoina puhuttanut mediassa. Yksinäisyys herättää monenlaisia mielikuvia ja stereotypioita yksin koulunpihalla kiveä potkivasta lapsesta sadan kissan kanssa asustavaan erakkoon. Usein yksinäisyys ei kuitenkaan näy päällepäin.

15.06.2018 –
Maria Rakkolainen

Muistatko sitä lapsena koettua tunnetta vatsapohjassa, kun aamulla silmiä avatessa muistit, että on syntymäpäiväsi tai jouluaatto? Kun nuorena silmäilit välitunnilla ihastustasi? Tai menit huvipuistoon, istuit sen ensimmäiseen laitteeseen ja hymyilit odotukselle, että hui, kohta lähtee ja lujaa!

17.04.2018 –
Maria Rakkolainen

Muistan, kun olin pienenä äitini kanssa kaupan parkkipaikalla ja vanhalla naisella oli mustat vaatteet, hattu ja huntu kasvoillaan. Äitini vastasi uteluuni, että se oli suruhuntu. Merkki siitä, että nainen oli menettänyt läheisensä. Se herätti minussa hämmennystä, mutta myös kunnioitusta.

27.02.2018 –
Jenny Julkunen

Tapasin taannoin ihmisen. Hän pohti – monen meistä tavoin – kysymystä siitä, kuka ja minkälainen hän on. Hän kertoi olleensa lähestulkoon koko elämänsä yksin.

23.11.2017 –
Jenny Julkunen

Satoi vettä, kaatamalla. Työmatkapyöräilijän unelma. Ei auttanut muu kuin sonnustautua kokovartalo-goretexiin ja hypätä reippaasti satulan selkään.

04.10.2017 –
Maria Rakkolainen

Yksinäisyys voi tulla elämään pakottavana kokemuksena lapsuudesta ja nuoruudesta asti. Se voi myös hiipiä kuin varas salakavalasti elämäämme, siten että yhtäkkiä vain huomaamme sen asettuneen asumaan. Ei-toivottu vieras, mutta siinä se sitten on. Vaatien yhä enemmän huomiotamme.

02.10.2015 –
Henrietta Grönlund

Luottamus on ollut tämän vuoden sana. Se on nostettu keskeiseksi tekijäksi hallitusneuvotteluissa, taloustilanteessa ja yhteiskuntasopimuksessa.

03.06.2015 –
Henrietta Grönlund

Myötätunto on ollut kova juttu HelsinkiMissiossa jo muutaman vuoden. Arkimerkitykseltään tuttu asia avaa vallankumouksellisia näköaloja, kun siihen perehtyy.

Näytä lisää ›