×
HelsinkiMissio käyttää evästeitä varmistaakseen mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön. Lue lisää ›
Hyväksy
HelsinkiMissio-blogi

Palvelun arvo – miten mitata ja nostaa esiin

Vapaaehtoistoiminnan päällikkö Hanna Falk ja hyvinvointijohtaja Hanna Kari
17.08.2022

Kolmevuotisen kehittämisprojektin aikana (2020−2022) olemme käärineet hihat HelsinkiMissiossa ja hioneet nuorten palveluitamme entistä selkeämmäksi ja vaikuttavammaksi kokonaisuudeksi. Halusimme kehittämistyön aikana arvioida palvelujen arvoa ja konkretisoida hyötyjä, joita nuoret palveluistamme saavat.

On selvää, että sosiaalisen muutoksen ja erilaisten hyvinvointiin liittyvien hyötyjen hintalaputtaminen ei ole helppoa. Pohdintaa herätti, mikä rahallinen arvo on esimerkiksi sillä, että nuoren haitallinen yksinäisyydenkokemus vähenee, itsemyötätunto vahvistuu tai hän tulee rohkeammaksi sosiaalisissa tilanteissa. Juuri näitä hyvinvointia mittaavia asioita seuraamme kyselyin antaessamme keskusteluapua vaikeaan elämäntilanteeseen, kriisiin tai yksinäisyyteen. Ehdottomasti vaikeinta on asettaa hintalappu sille, mitä ei pitäisi rahassa mitata; toisen ihmisen aika ja läsnäolo.

Valitsimme vaikuttavuuden arviointiin SROI-menetelmän (Social Return On Investment), jota on hyödynnetty paljon etenkin kolmannen sektorin toimijoiden arvioinnissa. Menetelmän arviointikehikkoa käytetään ei-rahallisten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten paikantamiseen ja laskemiseen.

SROI-luku kuvaa ikään kuin sitä, kuinka monta euroa toimintoon sijoitettu euro tuottaa erilaisina hyötyinä takaisin yhteiskunnalle. 

Arviointimenetelmän nimi viittaa rahoitusalalta tuttuun Return On Investment (pääoman tuottoaste) eli ROI-lukuun, johon lisätty S-kirjain tuo sosiaalisen ulottuvuuden. Menetelmän avulla pyritään antamaan arvo vaikutuksille, joiden katsotaan jäävän perinteisten kustannus-hyötyanalyysien (KHA) ulkopuolelle. Sosiaalinen ulottuvuus voi tarkoittaa myös terveydellistä tai esimerkiksi ympäristöön kohdistuvaa parannusta tai hyötyä. SROI-arvioinnissa tarkastellaan millaisia panoksia, tuotoksia ja tuloksia toiminnasta sidosryhmille seuraa sekä miten niitä voidaan mitata. Panokset ja tuotokset rahamääräistetään ja arvioinnin lopputuloksena syntyy SROI-suhdeluku.

Aluksi ajattelimme optimisteina lähteä analyysiin omin voimin mutta SROI-oppaan kirjoittaneen Juha Klemelän konsultaation jälkeen varmistui, että haluamme arviointiin ulkopuolisen toteuttajan. Ilman aiempaa kokemusta arviointi monine vaiheineen vaikutti työläältä toteuttaa muun työn ohessa ja lisäksi analyysin laadun ja objektiivisuuden kannalta tuntui paremmalta, että päätoteuttaja olisi ulkopuolinen taho.

Kumppaniksemme valikoitui SROI-analyysejä aiemminkin toteuttanut Kuntoutussäätiö. Yhdessä Timo Ilomäen ja Satu Niskasen kanssa rakensimme SROI-analyysin päävälineen, vaikutuskartan. Säännöllisissä ja kärsivällisissä tapaamisissa mietimme, mikä olisi oikea rahallinen vertailukohde erilaisille nuorten palveluillemme.

Lopulta prosessiin kului vuosi. Aikaa kului erityisesti siksi, että halusimme itse olla toimintojen arvottamisessa rehellisen realistisia. Tästä saimmekin ulkopuoliselta, prosessin objektiivisuutta vahvistavalta taholta erityismaininnan.

SROI-raportti valmistui toukokuussa 2022. Totesimme iloksemme, että nuorten palvelut saavat aikaan paljon hyvinvointivaikutuksia ja toimintaan sijoitettu euro tuottaa itsensä takaisin jo samana vuonna. Nuorten palvelut ovat tuottaneet vuonna 2021 niihin sijoitetun pääoman lähes kaksikertaisena takaisin erilaisina yhteiskunnallisina hyötyinä. Arvio ei ota huomioon yksinäisyyden vähentymisen pitkäaikaisia seurauksia, jotka ovat merkittäviä yksilön terveydelle ja jota nostaisivat sosiaalista tuottoa entisestään.

Prosessin aikana opimme paljon sekä oman toimintamme arvosta että sen arvottamisesta. Kokemus näkyy prosessien jatkokehittämisessä. Jatkossa olemme entistä ehompia kumppaneita SROI- analyysin tekemisessä mutta päävastuun raportista ja analyysista jättäisimme edelleen ulkopuoliselle toimijalle – se kannatti!

Tutustu SROI-raporttiin

Vapaaehtoistoiminnan päällikkö Hanna Falk ja hyvinvointijohtaja Hanna Kari

HelsinkiMissio-blogi – Kaikki kirjoitukset

17.08.2022 –
Hyvinvointijohtaja Hanna Kari ja vapaaehtoistoiminnan päällikkö Hanna Falk

Kolmevuotisen kehittämisprojektin aikana (2020−2022) olemme käärineet hihat HelsinkiMissiossa ja hioneet nuorten palveluitamme entistä selkeämmäksi ja vaikuttavammaksi kokonaisuudeksi.

15.08.2022 –
Anastasia Mantulina

Muistan elämäni ensimmäisen työhaastattelun, se oli HelsinkiMission toimistolla. Pärjäsin haastattelussa ja pääsin ensimmäistä kertaa feissaamaan.

05.07.2022 –
Tuuli Albekoglu

Pandemiarajoitusten purkautuessa, kun yhteiskunta yrittää taas saavuttaa jotain, mikä näyttäisi edes hieman normaalimmalta kuin viimeiset vuodet, moni havahtuu katsomaan elämäänsä. Miettimään, mitä tässä oikein tapahtui sillä aikaa, kun yritin vain selvitä?

31.05.2022 –
Aku-Pekka Laakso

Yritykset etsivät jatkuvasti organisaation ja ihmisten mahdollisuuksia kehittyä. Vuosien varrella olen ollut mukana toteuttamassa monenlaisia työyhteisön kehittämisen selvityksiä.

12.05.2022 –
Silva Saulio

Muistatko sen ajan, kun aloitit ensimmäisessä työpaikassasi ja opinnot oli juuri lopetettu, tai olit niitä viimeistelemässä? Minä muistan; omasta siirtymisestä koulun penkiltä vakituiseen työelämään on kulunut kolme vuotta. Nytkö olen asiantuntija, kun vielä hetki sitten sähköpostiallekirjoituksessa luki harjoittelija?

26.04.2022 –
Maria Lähteenmäki

Istun akateemisessa juhlapöydässä mieheni avecina vieressäni arvovaltainen kutsuvieras, silloinen valtiovarainministeri.

05.04.2022 –
Hanna Kari

HelsinkiMissiossa rakennamme välittämisen yhteiskuntaa, jossa hyvinvoinnin perusyksikkönä toimii ihminen. Hyvinvointipalveluissamme noin 60 työntekijää ja yli 1000 vapaaehtoista toimivat ihmisinä ihmisille aidoissa kohtaamisissa.

25.03.2022 –
Lilli Öhberg

Lapsen vakava sairaus tai vammautuminen on aina koko perhettä koskettava kriisi. Silloin tarvitaan muita ihmisiä, jotka kannattelevat ja tukevat perheen arkea. Vapaaehtoiset Perhekaverit huolehtivat sairaalassa siitä, ettei kenenkään tarvitse jäädä kriisin keskellä yksin.

16.03.2022 –
Olavi Karvonen

Ylisukupolviset kohtaamiset vähenevät jatkuvasti yhteiskunnassamme. Luontevia tilaisuuksia ja tiloja kohtaamisille ei juurikaan ole tarjolla, vaikka niille olisi tarvetta. Missä eri sukupolvet voivat kohdata tässä ajassa?

16.03.2022 –
Tuuli Albekoglu

Perheen rooli on kaikissa kulttuureissa keskeinen – yhteisö, joka kulkee rinnalla läpi elämän ja jonka jäsenet pitävät toisistaan huolen. Se nähdään rauhan ja rakkauden tyyssijana, josta saa turvaa ja tukea, myös silloin kun sitä ei muualta löydä. Usein tilanne on kuitenkin monimutkaisempi.

16.03.2022 –
Saara Ahtola

Koetko ahdistusta ilmastomme tilasta? Ilmastonmuutokseen liittyvät tunteet voivat synnyttää toimintaa sen hillitsemiseksi, mutta joskus ne voivat lamauttaa. Nuorisobarometrin 2021 tuloksissa näkyy suru ja huoli luontomme tilasta, mutta vastapainona on havaittavissa myös toivoa.

16.02.2022 –
Jenni Palomäki

Jokainen nuori tarvitsee aikuisen, joka uskoo häneen. Jokainen sateenkaarinuori tarvitsee häneen uskovaa aikuista vieläkin enemmän. Nuoret tarvitsevat kokemuksen siitä, että he ovat omina itsenään oikeanlaisia ja kuuluvat joukkoon.

18.01.2022 –
Outi Köhler

Sosiaaliset suhteet ovat keskeinen osa ihmisten hyvinvointia myös organisaatioiden sisällä. Työelämässä myönteinen toiminta huomataan, ja myönteisyyttä pidetään toivottavana ja vallitsevana piirteenä.

17.11.2021 –
Mikko Schalin, kriisityöntekijä

Parisuhteen ongelmia ei aina saada ratkottua kaksin. Arki saattaa täyttyä toistuvista riidoista, joiden syyt tuntuvat olemattoman pieniltä. Joskus tilanteeseen vaikuttavat isommat luottamusta heikentäneet tapahtumat.

17.09.2021 –
Virpi Valtonen

Harva tulee miettineeksi yksinäisyyttä työelämän näkökulmasta. Yksinäisyys nähdään usein iäkkäiden tai syrjäytyneiden ongelmana, vaikka se on todellisuudessa valtava inhimillinen ja yhteiskunnallinen tragedia, joka koskettaa lähes joka kolmatta suomalaista*.

22.06.2021 –
Tuula Colliander

Kun sanoin töissä, että haluan kirjoittaa Pride-viikon blogin, luulin tietäväni, mistä kirjoitan. Ajatukseni oli, että tehtävä on helppo, olenhan itse yhdenvertaisuuden, monimuotoisuuden ja tasa-arvon asialla, niin työssäni kuin yksityishenkilönä.

21.06.2021 –
Annika Aspegrén

Den där stickande känslan i fingrarna igen. Rummet verkar suddigt, overkligt, nästan som i en dröm. Jag kan känna min andning tydligare och tydligare. Trycket på bröstet. Spänningen i axlarna och i nacken. Olustighetskänslan sprids som en löpeld genom hela kroppen.

21.06.2021 –
Kaisa Tanskanen

Tuntuu luontevalta rohkaista ja lohduttaa hädässä olevaa ystävää, mutta miksi meidän on niin vaikea suhtautua itseemme samanlaisella myötätunnolla?

16.06.2021 –
Heidi Nygård-Michelsson

Palautekulttuuri ja tiedolla johtaminen ovat työelämässä tuttuja termejä. Mutta mitä tapahtuu, kun nämä kaksi yhdistetään? − Syntyy palautetietoinen työkulttuuri, jossa omaa työtä johdetaan palautteeseen pohjautuvalla tiedolla.

19.05.2021 –
Rebecka Forsberg

Om jag hade en önskning hade den nog varit att ingen person någonsin skulle känna sig ensam, att alla alltid skulle känna att de åtminstone har en vän.

12.05.2021 –
Hanna Koskenkangas

Elämme ihmishistorian vuorovaikutteisinta aikaa. Nykymaailmassa sosiaaliset taidot, tiimityöskentely ja me-henkeä edistävät työkulttuurit ovat arkipäivää ja heimoutumista parhaimmillaan. Samalla useat meistä tuntevat olonsa yksinäiseksi.

22.04.2021 –
Tuula Colliander

Elämme poikkeuksellisia aikoja, joiden myötä yksinäisyydestä on tullut kollektiivinen kokemus suomalaisille. Yksinäisyyttä koetaan entistä enemmän myös työpaikoilla.

21.04.2021 –
Tuuli Albekoglu

Toisen ihmisen kohtaaminen myötätunnolla vaatii rohkeutta. Se voi viedä vaikeidenkin tunteiden äärelle. Joskus voi tuntua helpommalta etsiä ratkaisuja kuin todella kuunnella: ”Mikset aloita uutta harrastusta?

18.03.2021 –
Heidi Östling

Nya restriktioner. Igen. Hur länge ska vi klara oss? Jag sitter i min etta som jag arbetat från i snart ett år när jag lyssnar på regeringens informationstillfälle. Jag funderar på de unga som jag träffat över skärmen och som ofta kämpar med känslan av ensamhet.

12.02.2021 –
Maria Lähteenmäki

Pystyssä pysyminen on ihmiselle jotenkin kunniakasta. ”Miten menee?” – ”Hyvin”, voisi yhtä hyvin olla ”Oletko pystyssä” – ”Pystyssä ollaan!” vaikka samalla tuntuisi, että perustus on juoksuhiekkaa ja vain nenänkärki hipoo pintaa.

17.12.2020 –
Hanna Kari

Ihmiselle on tärkeää jakaa tarinansa. Mitä enemmän ikää karttuu, sitä enemmän olisi kerrottavaa. Muistoja, tapahtumia, merkityksellisiä hetkiä. On kuitenkin tavallista, että vanhalla ihmisellä ei ole ketään, kenen kanssa keskustella.

23.11.2020 –
Tuula Colliander

Kriisi ja poikkeusajat synnyttävät myös hyvää. Kun tuttu ja turvallinen arjen poljento muuttuu äkillisesti, on löydettävä nopeasti uusia tapoja toimia.

20.11.2020 –
Jenny Julkunen

Sydänemoji ei ole yhtä kuin halaus. Voiko some korvata aidon kohtaamisen elämässämme?

12.10.2020 –
Essi Kähkönen

”Sieltähän se mun oma enkelini taas tulee”, oli rouvalla tapana huikata, kun hän avasi minulle oven. Halasimme – ja meistä molemmista tuntui, että ystävykset ne tässä taas tapaavat.

17.09.2020 –
Taina Salovuori

Muistatko ensimmäisen erosi? Pysähtyikö arki? Itkitkö iltaisin? Kenen kanssa siitä juttelit ja lohdutettiinko sinua hädän hetkellä? Kertoiko kukaan, miten kriiseistä selvitään, ja että kriisissä kuuluukin reagoida? Jäitkö kokemuksesi kanssa yksin?

Näytä lisää ›