×
HelsinkiMissio käyttää evästeitä varmistaakseen mahdollisimman hyvän käyttökokemuksen. Jatkamalla sivustomme käyttöä hyväksyt käyttöehdot ja evästeiden käytön. Lue lisää ›
Hyväksy
HelsinkiMissio-blogi

Kolme vinkkiä yksinäisen mielen rauhoittamiseksi

Jenny Julkunen
05.05.2020

Koko maailma elää parhaillaan hyvin poikkeuksellista aikaa. Yksinäisyys on jokaiselle meistä tuttu ilmiö ja tunne. Se kertoo ennen kaikkea yhteenkuuluvuuden perustarpeestamme. Juuri nyt tarve olla yhteydessä muihin tulee erityisen näkyväksi ja koskettaa meitä kaikkia enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Yksinäisyyden kokemuksen herääminen on inhimillistä. Se on reaktio elämässämme ja ihmissuhteissamme tapahtuviin muutoksiin. Se on viesti, joka vaatii tulla huomatuksi.

Tiedämme, että jo lyhyen ajan sisällä yksinäisyys alkaa vaikuttaa meihin monin tavoin. Se vaikuttaa tunteisiimme ja ajatteluumme lisäten itseen ja muihin kohdistuvia haitallisia ajatuskehiä. Joskus se saa meidät toimimaan hyvin ristiriitaisestikin. Saatamme alkaa käyttäytyä toisin kuin haluaisimme.

Jos koet yksinäisyyttä ja huomaat ajattelusi muuttuneen sinulle jollain tavalla haitalliseksi, voit kuitenkin yrittää säädellä tunnettasi ja sen vaikutusta elämääsi.

1 Älä taistele yksinäisyyttäsi vastaan – kysy, mistä tunteesi kertovat

Yksinäisyys on tunne, joka herättää monenlaisia tunteita kuten turvattomuutta, pelkoa, ärtymystä ja surua. Kuten muutkin tunteet se tuntuu voimistuvan, jos sitä yrittää tukahduttaa, vältellä tai vähätellä. Se on kuin sinnikäs puhelinmyyjä, joka soittaa ja soittaa, kunnes vastaat.

Ikävätkin tunteet ovat osa meitä ja kuuluvat elämään.  Ja sellaisina ne tarvitsee myös hyväksyä ja huomata. Kokeile tunnetta vastaan taistelun sijaan lempeyttä. Juuri nyt on hankala tilanne ja koen näin. Mitähän tunteeni haluaa minulle kertoa?

2 Älä ruoki haitallisia ajatuksia, vaan haasta ne lempeästi

Yksinäisyys vaikuttaa ajatteluumme, ja usein ajatuksemme vaikuttavat myös sen syntyyn. Varsinaiset tapahtumat tai tilanteet eivät yksinään synnytä ikävältä tuntuvia tunteita, vaan se, millaisia merkityksiä niille mielessämme annamme. Toisin sanoen olennaista on, mitä ajattelemme tilanteen tarkoittavan. Yksinäisyyden keskellä saattaa herätä ajatuksia esimerkiksi siitä, että on muille yhdentekevä taakka, josta ei välitetä – vaikka näin ei todellisuudessa olisikaan.

Haitalliset ajatukset tunnistaa siitä, että ne nimensä mukaisesti saavat olon tuntumaan entistäkin kurjemmalta eikä niistä ole hyötyä. Ajatukset alkavat nopeasti ylläpitää yksinäisyyttä. On harmillista, että tällaiset ajatukset tuntuvat tosilta, vaikka sitä ne eivät useinkaan ole. Ne ovat ajatuksia. Mielen värittämiä ja tulkitsemia versioita todellisuudesta.

Kokeile haastaa lempeästi tunnistamiasi haitallisia ajatuksia. Onko ajatus totta aina ja kaikkialla? Löytyisikö siihen poikkeuksia? Mitä ystäväsi sanoisi, jos kertoisit ajatuksistasi hänelle? Onko tämä ajatus tarpeellinen hyvinvointisi kannalta? Mitäköhän ajatukseni taustalta mahtaa löytyä?

3 Uskalla pyytää apua, vaikka tekisi mieli vetäytyä

Yksinäisyys siihen liittyvine tunteineen ja ajatuksineen saa aikaan toimintaimpulsseja. Usein ne ristiriitaisesti houkuttelevat meitä vetäytymään, välttelemään tai muulla keinoin suojautumaan kaikelta kurjalta, vaikka kipeimmin kaipaisimme toista ihmistä. Tämä voi konkreettisesti näkyä niin, että vähentää yhteydenpitoa muihin, avaa omia tunteita ja ajatuksia vähemmän muille tai pyrkii suoriutumaan kaikesta yksin. Avun pyytäminen tuntuu yksinäisyyttä suuremmalta uhalta.

Jos huomaat tällaisen toimintaimpulssin heräävän, voisitko pyrkiä toimimaan toisin? On totta, että näin poikkeustilan aikana fyysistä vetäytymistä ja jopa eristäytymistä kotiin on mahdotonta välttää, ja se tekee impulssien vastustamisen tavallistakin hankalammaksi. Juuri siksi niiden haastaminen on kuitenkin entistäkin tarpeellisempaa.

Käytä luovuuttasi ja pyri kohti muita ja itseäsi kaikesta huolimatta. Voisitko soittaa, chattailla tai vaikka kirjoittaa kirjeen? Käydä naapurin seniorille kaupassa tai ottaa naapurinkin lapset mukaan metsäretkelle? Jakaa osaamistasi videovälitteisesti? Nyt voi olla aikaa ottaa haltuun villasukkien neulominen tai shakin pelaaminen. Voisitko pyytää apua läheiseltäsi tai vaikka ammattilaiselta, jos huomaat sitä tarvitsevasi? Rauhoittuisiko levoton mieli ja keho pysähtymällä ja hengittelemällä, ehkäpä tietoisuustaitoharjoittelun avulla?

Nyt jos koskaan: älä jää yksin, älä jätä ketään yksin. Kannetaan vastuu yhdessä.

 
Kärsitkö yksinäisyydestä? Tuntuuko sinusta, ettet pysty irtautumaan siitä? Me tarjoamme apua. Lue lisää ja ota yhteyttä >

HelsinkiMission palvelut poikkeusaikana

Jenny Julkunen

yksinäisyystyön asiantuntija

HelsinkiMissio-blogi – Kaikki kirjoitukset

31.05.2022 –
Aku-Pekka Laakso

Yritykset etsivät jatkuvasti organisaation ja ihmisten mahdollisuuksia kehittyä. Vuosien varrella olen ollut mukana toteuttamassa monenlaisia työyhteisön kehittämisen selvityksiä.

12.05.2022 –
Silva Saulio

Muistatko sen ajan, kun aloitit ensimmäisessä työpaikassasi ja opinnot oli juuri lopetettu, tai olit niitä viimeistelemässä? Minä muistan; omasta siirtymisestä koulun penkiltä vakituiseen työelämään on kulunut kolme vuotta. Nytkö olen asiantuntija, kun vielä hetki sitten sähköpostiallekirjoituksessa luki harjoittelija?

26.04.2022 –
Maria Lähteenmäki

Istun akateemisessa juhlapöydässä mieheni avecina vieressäni arvovaltainen kutsuvieras, silloinen valtiovarainministeri.

05.04.2022 –
Hanna Kari

HelsinkiMissiossa rakennamme välittämisen yhteiskuntaa, jossa hyvinvoinnin perusyksikkönä toimii ihminen. Hyvinvointipalveluissamme noin 60 työntekijää ja yli 1000 vapaaehtoista toimivat ihmisinä ihmisille aidoissa kohtaamisissa.

25.03.2022 –
Lilli Öhberg

Lapsen vakava sairaus tai vammautuminen on aina koko perhettä koskettava kriisi. Silloin tarvitaan muita ihmisiä, jotka kannattelevat ja tukevat perheen arkea. Vapaaehtoiset Perhekaverit huolehtivat sairaalassa siitä, ettei kenenkään tarvitse jäädä kriisin keskellä yksin.

16.03.2022 –
Olavi Karvonen

Ylisukupolviset kohtaamiset vähenevät jatkuvasti yhteiskunnassamme. Luontevia tilaisuuksia ja tiloja kohtaamisille ei juurikaan ole tarjolla, vaikka niille olisi tarvetta. Missä eri sukupolvet voivat kohdata tässä ajassa?

16.03.2022 –
Tuuli Albekoglu

Perheen rooli on kaikissa kulttuureissa keskeinen – yhteisö, joka kulkee rinnalla läpi elämän ja jonka jäsenet pitävät toisistaan huolen. Se nähdään rauhan ja rakkauden tyyssijana, josta saa turvaa ja tukea, myös silloin kun sitä ei muualta löydä. Usein tilanne on kuitenkin monimutkaisempi.

16.03.2022 –
Saara Ahtola

Koetko ahdistusta ilmastomme tilasta? Ilmastonmuutokseen liittyvät tunteet voivat synnyttää toimintaa sen hillitsemiseksi, mutta joskus ne voivat lamauttaa. Nuorisobarometrin 2021 tuloksissa näkyy suru ja huoli luontomme tilasta, mutta vastapainona on havaittavissa myös toivoa.

16.02.2022 –
Jenni Palomäki

Jokainen nuori tarvitsee aikuisen, joka uskoo häneen. Jokainen sateenkaarinuori tarvitsee hänen uskovaa aikuista vieläkin enemmän.  Nuoret tarvitsevat kokemuksen siitä, että he ovat omina itsenään oikeanlaisia ja kuuluvat joukkoon.

18.01.2022 –
Outi Köhler

Sosiaaliset suhteet ovat keskeinen osa ihmisten hyvinvointia myös organisaatioiden sisällä. Työelämässä myönteinen toiminta huomataan, ja myönteisyyttä pidetään toivottavana ja vallitsevana piirteenä.

17.11.2021 –
Mikko Schalin, kriisityöntekijä

Parisuhteen ongelmia ei aina saada ratkottua kaksin. Arki saattaa täyttyä toistuvista riidoista, joiden syyt tuntuvat olemattoman pieniltä. Joskus tilanteeseen vaikuttavat isommat luottamusta heikentäneet tapahtumat.

17.09.2021 –
Virpi Valtonen

Harva tulee miettineeksi yksinäisyyttä työelämän näkökulmasta. Yksinäisyys nähdään usein iäkkäiden tai syrjäytyneiden ongelmana, vaikka se on todellisuudessa valtava inhimillinen ja yhteiskunnallinen tragedia, joka koskettaa lähes joka kolmatta suomalaista*.

22.06.2021 –
Tuula Colliander

Kun sanoin töissä, että haluan kirjoittaa Pride-viikon blogin, luulin tietäväni, mistä kirjoitan. Ajatukseni oli, että tehtävä on helppo, olenhan itse yhdenvertaisuuden, monimuotoisuuden ja tasa-arvon asialla, niin työssäni kuin yksityishenkilönä.

21.06.2021 –
Annika Aspegrén

Den där stickande känslan i fingrarna igen. Rummet verkar suddigt, overkligt, nästan som i en dröm. Jag kan känna min andning tydligare och tydligare. Trycket på bröstet. Spänningen i axlarna och i nacken. Olustighetskänslan sprids som en löpeld genom hela kroppen.

21.06.2021 –
Kaisa Tanskanen

Tuntuu luontevalta rohkaista ja lohduttaa hädässä olevaa ystävää, mutta miksi meidän on niin vaikea suhtautua itseemme samanlaisella myötätunnolla?

16.06.2021 –
Heidi Nygård-Michelsson

Palautekulttuuri ja tiedolla johtaminen ovat työelämässä tuttuja termejä. Mutta mitä tapahtuu, kun nämä kaksi yhdistetään? − Syntyy palautetietoinen työkulttuuri, jossa omaa työtä johdetaan palautteeseen pohjautuvalla tiedolla.

19.05.2021 –
Rebecka Forsberg

Om jag hade en önskning hade den nog varit att ingen person någonsin skulle känna sig ensam, att alla alltid skulle känna att de åtminstone har en vän.

12.05.2021 –
Hanna Koskenkangas

Elämme ihmishistorian vuorovaikutteisinta aikaa. Nykymaailmassa sosiaaliset taidot, tiimityöskentely ja me-henkeä edistävät työkulttuurit ovat arkipäivää ja heimoutumista parhaimmillaan. Samalla useat meistä tuntevat olonsa yksinäiseksi.

22.04.2021 –
Tuula Colliander

Elämme poikkeuksellisia aikoja, joiden myötä yksinäisyydestä on tullut kollektiivinen kokemus suomalaisille. Yksinäisyyttä koetaan entistä enemmän myös työpaikoilla.

21.04.2021 –
Tuuli Albekoglu

Toisen ihmisen kohtaaminen myötätunnolla vaatii rohkeutta. Se voi viedä vaikeidenkin tunteiden äärelle. Joskus voi tuntua helpommalta etsiä ratkaisuja kuin todella kuunnella: ”Mikset aloita uutta harrastusta?

18.03.2021 –
Heidi Östling

Nya restriktioner. Igen. Hur länge ska vi klara oss? Jag sitter i min etta som jag arbetat från i snart ett år när jag lyssnar på regeringens informationstillfälle. Jag funderar på de unga som jag träffat över skärmen och som ofta kämpar med känslan av ensamhet.

12.02.2021 –
Maria Lähteenmäki

Pystyssä pysyminen on ihmiselle jotenkin kunniakasta. ”Miten menee?” – ”Hyvin”, voisi yhtä hyvin olla ”Oletko pystyssä” – ”Pystyssä ollaan!” vaikka samalla tuntuisi, että perustus on juoksuhiekkaa ja vain nenänkärki hipoo pintaa.

17.12.2020 –
Hanna Kari

Ihmiselle on tärkeää jakaa tarinansa. Mitä enemmän ikää karttuu, sitä enemmän olisi kerrottavaa. Muistoja, tapahtumia, merkityksellisiä hetkiä. On kuitenkin tavallista, että vanhalla ihmisellä ei ole ketään, kenen kanssa keskustella.

23.11.2020 –
Tuula Colliander

Kriisi ja poikkeusajat synnyttävät myös hyvää. Kun tuttu ja turvallinen arjen poljento muuttuu äkillisesti, on löydettävä nopeasti uusia tapoja toimia.

20.11.2020 –
Jenny Julkunen

Sydänemoji ei ole yhtä kuin halaus. Voiko some korvata aidon kohtaamisen elämässämme?

12.10.2020 –
Essi Kähkönen

”Sieltähän se mun oma enkelini taas tulee”, oli rouvalla tapana huikata, kun hän avasi minulle oven. Halasimme – ja meistä molemmista tuntui, että ystävykset ne tässä taas tapaavat.

17.09.2020 –
Taina Salovuori

Muistatko ensimmäisen erosi? Pysähtyikö arki? Itkitkö iltaisin? Kenen kanssa siitä juttelit ja lohdutettiinko sinua hädän hetkellä? Kertoiko kukaan, miten kriiseistä selvitään, ja että kriisissä kuuluukin reagoida? Jäitkö kokemuksesi kanssa yksin?

20.08.2020 –
Maria Lähteenmäki

Vanheneminen oli pienenä jotain erityisen ihannoitavaa. Sitten tuli päivä, jolloin huomasin, että eivät ne aikuiset niin hirveän onnellisia olekaan. Jopa siinä määrin ei-onnellisia, että sain isältäni suoran elämänneuvon: ”Älä ole liian kiltti. Olen kokeillut, ei se kannata.”

19.05.2020 –
Emma Lindegren

Koronapandemia sysäsi Nuorten kriisipisteen etätyöskentelyyn. Etäkohtaamiset ovat osoittautuneet merkityksellisemmiksi kuin etukäteen olisi osannut ajatellakaan. Tuliko etäkriisityö jäädäkseen?

19.05.2020 –
Carita Peltonen

Sairastuin noin kaksi vuotta sitten vakavaan työuupumukseen. Olin salannut jo pitkään voimien vähenemistä ja pahaa oloani.

Näytä lisää ›